tuo­mit­si­ja

substantiivi/ˈtuo̯mitsijɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: tuomita

Merkitys

  1. henkilö, joka tuomitsee

Etymologia

tuomita + johdin -i

Esimerkkilauseet

Mutta useinkaan eivät nämä oikovat tuomitsijat näe sitä sielun tuskaa, katumuksen hätää ja synnin pelkoa, jotka kaikki ovat näkösällä Jumalan silmille lankeemustaan surevan elämässä.
— E. W. Pakkala, Iankaikkinen elämä
Mutta hän ymmärtää, että jos antautuu täällä nuorisoseuran tuomitsijain joukkoon ja alkaa katsella nuorisoseuran elämää vain heidän kanssaan arvostelijana, joutuu pian nuorison vihoihin.
— Santeri Alkio, Uusi aika
Kun toimittaja Katherine Farrell paljasti Masonin syyllisyyden Hartien kuolemissa, Tuomitsija toi hänet Valamiehistön eteen, joka salli hänen elää ja jatkaa katumustaan;
— Wikipedia: Tinuri

Esiintymistiheys

5 723 esiintymää · 2.2 / milj.

Suomi24
2.7
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.5
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivituomitsija
Genetiivituomitsijan
Partitiivituomitsijaa
Essiivituomitsijana
Translatiivituomitsijaksi
Inessiivituomitsijassa
Elatiivituomitsijasta
Illatiivituomitsijaan
Adessiivituomitsijalla
Ablatiivituomitsijalta
Allatiivituomitsijalle
Abessiivituomitsijatta

Riimit

-ijɑ

Kaikki riimit

Lähteet