Asiasanasto.fi

tur­me­li­jasubstantiivi

/ˈturmelijɑ/

Johdettu sanasta: turmella

Merkitys

  1. 1.henkilö, joka turmelee jotakin

Synonyymit

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Saa ruusuja kelmeä poski Ja kasvavat vaurastuvat, Ja "Kipujen vuorehen" vaivat Käy vointimme turmelijat.

Kaarlo Hemmo, Kynäelmiä III

Kavaltaminen, murha, ulkokultaisuus, petos, pyhimpien tunteitten väärinkäytös, jopa kaikki mikä kehnoa on, olivat Siptah'n keinoja istuimelle päästäkseen, ja vaikka Kasana olikin käsiään hykertänyt ja vuodattanut kyyneleitä, saatuaan tietää, että hän aikoi työntää faraon tieltä pois, oli hän kuitenkin tullut levollisemmaksi, prinssin hänelle ilmoitettua, että Kasanan oma isä hyväksyi, mitä hän Egyptin pelastukseksi, kuninkaan, sen turmelijan, käsistä, oli säätänyt.

Georg Ebers, Josua

Puolustuspuheessa Sokrates puolusti elämäntapaansa niitä syytöksiä vastaan, että hän oli paitsi jumalaton myös nuorison turmelija.

Wikipedia: Kriton (dialogi)

Englanninkieliset vastineet

  • ruiner

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviturmelija
Genetiiviturmelijan
Partitiiviturmelijaa
Essiiviturmelijana
Translatiiviturmelijaksi
Inessiiviturmelijassa
Elatiiviturmelijasta
Illatiiviturmelijaan
Adessiiviturmelijalla
Ablatiiviturmelijalta
Allatiiviturmelijalle
Abessiiviturmelijatta

Riimit

-ijɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat: