- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan tuba ’sotatorvi, suora torvi’, ehkä johdos sanasta tubus ’putki’, jonka alkuperä on epäselvä.
tuu-ba (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 13 060. yleisin sana
— Se merkitsee sitä, että kun ihminen nielee kaksi tuubia veronaalia, on hän päättänyt olla enää heräämättä elämään."Pysähtykää", huusi hän vimmoissaan, "pysähtykää! Puhaltakaa tuubaa!
Puhaltakaa peräytymismerkki!Inhotuimpia soittimia ovat haitari ja säkkipilli, muita epäsuosittuja soittimia ovat banjo, huilu, tuuba, harppu, urku ja syntetisaattori.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan tuuba lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Vaskipuhaltimiin kuuluvat käyrätorvi, trumpetti, pasuuna ja tuuba.Lähtökohtana lähinnä latinan tuba ’sotatorvi, suora torvi’, ehkä johdos sanasta tubus ’putki’, jonka alkuperä on epäselvä.
9 839 esiintymää · 3.7 / milj.
Taivutusluokka 10 (koira)
Yleisimmät: tuubaa 50 % · tuubista 10 % · tuubin 8 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-uːbɑ
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Tuuba. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tuuba