tuu­lah­taa

verbi/ˈtuːlɑhtɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tuu-lah-taa (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanasta: tuulla

Merkitys

  1. tulla ilmavirran mukanaNiityiltä tuulahti kesän tuoksu.

Esimerkkilauseet

Kaunis paikka, mutta surullinen, rytöinen ja rosoinen; se tuulahti sateista märältä; puut olivat kuin alastomiksi riisuttuja.
— Joel Lehtonen, Sorron lapset (Punainen mies I)
Myös kolmijalka maasta kohoaa, jo suitsutuksen tuoksu tuulahtaa.
— Johann Wolfgang von Goethe, Faust II
Niityiltä tuulahti kesän tuoksu; kärpäset surisivat; aurinko sai jokiveden kultana kimaltelemaan ja paahtoi paasikatot hehkuvan kuumiksi.
— Gustave Flaubert, Yksinkertainen sydän

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan tuulahtaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Vihdoin olivat he pihalla, kylmä ilma tuulahti heitä vastaan, mutta siitä he vähät välittivät...
— Carl Blink, Kaarle ja Sigismund I
Huoneeseen tuulahti joku kotoisen elämän viisaus, jonkun tutun asian tuoksu.
— Irmari Rantamala, Harhama III

Etymologia

tuulla + johdin -ahta

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • breeze

Esiintymistiheys

100 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi F

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin tuulahtaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minätuulahdantuulahdinolen tuulahtanutolin tuulahtanut
sinätuulahdattuulahditolet tuulahtanutolit tuulahtanut
häntuulahtaatuulahtion tuulahtanutoli tuulahtanut
metuulahdammetuulahdimmeolemme tuulahtaneetolimme tuulahtaneet
tetuulahdattetuulahditteolette tuulahtaneetolitte tuulahtaneet
hetuulahtavattuulahtivatovat tuulahtaneetolivat tuulahtaneet
passiivituulahdetaantuulahdettiinon tuulahdettuoli tuulahdettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätuulahtaisinolisin tuulahtanut
sinätuulahtaisitolisit tuulahtanut
häntuulahtaisiolisi tuulahtanut
metuulahtaisimmeolisimme tuulahtaneet
tetuulahtaisitteolisitte tuulahtaneet
hetuulahtaisivatolisivat tuulahtaneet
passiivituulahdettaisiinolisi tuulahdettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinätuulahda—
häntuulahtakoonolkoon tuulahtanut
metuulahtakaamme—
tetuulahtakaa—
hetuulahtakootolkoot tuulahtaneet
passiivituulahdettakoonolkoon tuulahdettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätuulahtanenlienen tuulahtanut
sinätuulahtanetlienet tuulahtanut
häntuulahtaneelienee tuulahtanut
metuulahtanemmelienemme tuulahtaneet
tetuulahtanettelienette tuulahtaneet
hetuulahtanevatlienevät tuulahtaneet
passiivituulahdettaneenlienee tuulahdettu

Infinitiivit

1. infinitiivituulahtaa
1. inf. pitkä muototuulahtaakseen
2. inf. inessiivituulahtaessa
2. inf. inessiivi, passiivituulahdettaessa
2. inf. instruktiivituulahtaen
3. inf. inessiivituulahtamassa
3. inf. elatiivituulahtamasta
3. inf. illatiivituulahtamaan
3. inf. adessiivituulahtamalla
3. inf. abessiivituulahtamatta
3. inf. instruktiivituulahtaman
4. infinitiivituulahtaminen
5. infinitiivituulahtamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippituulahtava
Passiivin 1. partisiippituulahdettava
Aktiivin 2. partisiippituulahtanut
Passiivin 2. partisiippituulahdettu
Agenttipartisiippituulahtama
Kieltopartisiippituulahtamaton

Riimit

-uːlɑhtɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tuulahtaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tuulahtaa