tuu­len­hal­ti­ja

substantiivi/ˈtuːlenˌhɑltijɑ/
Jaa

sisältää sanat: tuuli + haltija

Merkitys

(englanniksi)
  1. a certain type of mythological creature pertaining to wind

Esimerkkilauseet

Päinvastoin on vaikea ymmärtää, miten ylhäinen taivaanjumala olisi voinut erikoistua yksinomaan tuulenhaltijaksi.
— Uno Harva, Suomalaisten muinaisusko
Tunnetaanpa miespuolinenkin tuulenhaltija. Hänen nimensä on varm(a)-at'a ('tuuli-ukko') tai varma-t'ät'ä ('tuuli-isä'); samaa haltijaa tarkoittanee varman k'ird'i varmal'te ('tuulen haltija varmal't'e'). Naispuolisen Varvaran rinnalla tavataan venäläisperäisissä loitsuissa toisinaan myös miespuolinen Aleksei: "Puhaltava tuuli Varvara, kantava tuuli Leksei, kantakaa (tauti) kohtaamattomiin, saavuttamattomiin!"
— Uno Harva, Mordvalaisten muinaisusko

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivituulenhaltija
Genetiivituulenhaltijan
Partitiivituulenhaltijaa
Essiivituulenhaltijana
Translatiivituulenhaltijaksi
Inessiivituulenhaltijassa
Elatiivituulenhaltijasta
Illatiivituulenhaltijaan
Adessiivituulenhaltijalla
Ablatiivituulenhaltijalta
Allatiivituulenhaltijalle
Abessiivituulenhaltijatta

Riimit

-ɑltijɑ

Kaikki riimit

Lähteet