tuu­let­ta­ja

substantiivi/ˈtuːletːɑjɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tuu-let-ta-ja (4 tavua) · 10 kirjainta

Johdettu sanasta: tuulettaa

Merkitys

  1. henkilö, joka tuulettaa

Esimerkkilauseet

Hän valaisi lampullaan käytävää, huomasi pöydän hypäten sille niin notkeasti, ettei sellaista hänen ikäiseltään olisi voinut odottaa, ja tirkisti huoneeseen tuulettajasta.
— Edgar Wallace, Punainen ympyrä
Vanha, viallinen tuulettaja hyrisi ja vinkui kyllä kaiken aikaa tuskallisesti, tolkkaillen.
— Eino Hosia, Kukkivia hautoja
Liukuovien kynnyksissä olevat tuulettajat loivat oviaukkoon ilmaverhon, joka osaltaan esti lämpöä karkaamasta hallista ovien ollessa auki.
— Wikipedia: Helsinki-Malmin lentokenttä ja ensimmäiset rakennukset

Etymologia

tuulettaa + johdin -ja

Esiintymistiheys

636 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: tuulettajan 70 % · tuulettaja 21 % · tuulettajat 8 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑjɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tuulettaja. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tuulettaja