tuu­let­taa

verbi/ˈtuːletːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tuu-let-taa (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 9 027. yleisin sana

Johdettu sanoista: tuuli, tuulla

Merkitykset

  1. saada tuulettumaan
  2. (urheilu)juhlia maalia elehtien

Esimerkkilauseet

Oli taaskin kevät ja Lehvin seppä, jota Leena puhutteli ukiksi, vieraili poikansa ja miniänsä luona, osaksi auttaakseen poikaansa töiden kaitsemisessa, mutta oikeastaan ollen "itseään tuulettamassa", kuten hän sanoi.
— Selma Anttila, Työn kourissa
Ja lentävä ruutitorni — huomaatko nyt, Razmann, siksipä ilma kärysikin tuntikausia niin rikiltä, niinkuin Molokin kaikkia varastoja taivaan alla tuuletettaisiin.
— Friedrich von Schiller, Rosvot
Teloituksen jälkeen kaasun tulo lopetetaan neutraloimalla rikkihappo etukäteen valmistetulla lipeäliuoksella, kammio tuuletetaan, ja suojapuvuin sekä kaasunaamarein varustetut vartijat puhdistavat teloitetun ruumiin, jotta siitä ei haihtuisi tappavaa syanidikaasua.
— Wikipedia: Kaasukammio

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan tuulettaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Joka päivä taaskaan ja tuuletetaan huone, joksi ajaksi lapsi muutetaan toiseen.
— Elias Lönnrot, Mehiläinen 1836

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan tuuli yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä

Lainalähde: tälle uralilainen alkumuodolle on esitetty indoeurooppalaista lainalähdettä (*dhuH-li ’puhaltava, tomuava’; sitä edustaa esimerkiksi sanan tuulas balttilainen lainaoriginaali, jonka alkuperäinen merk. on ’usva’, ja sekuuluu juuren *dhew-H- ’pyöriä, pöllytä (tomu, savu, höyry); tuulla’ yhteyteen).

Sana voidaan palauttaa uralilainen kantakieleenkin, jos se (muodossa *tuxli̮) katsotaan s.v. sulka main. sanojen kantasanaksi

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentūli ’tuuli’, tūlla ’tuulla’, tūltā ’tuultaa (viljaa)’
karjalatuuli ’tuuli; ilmansuunta; (myt.) sairauksien aiheuttaja’, tuulla, tuulettoa; tuultoa ’puhdistaa tuulen avulla’
lyyditūĺ ’tuuli; ilmansuunta’, tūlda ’tuulla’, tūltta ’tuultaa (viljaa)’
vepsätuĺi, tuĺĺij ’tuuli’, tuuta ’tuultaa (viljaa)’
vatjatūli ’tuuli’, tūltua ’tuultua’
virotuul (g. ‑e) ’tuuli; mieliala; ilmansuunta’, tuuline ’tuulinen’, tuulata ’tuultaa’, tuulduda ’tuulettua, tuultua’
liivitūĺ ’tuuli’, tūĺi ’tuulinen’, tūldə ’tuulla; tuultaa (viljaa)’

Kaukaisemmissa sukukielissä

länsimarilänsimari tul ’myrsky, myrskytuuli’
udmurttite̮l ’tuuli’
komite̮l ’sama merkitys; sää’ (→ itähanti (Pym) tĕᴧ ’myrsky’).

Englanninkieliset vastineet

  • ventilate
  • air
  • air out
  • vent
  • aerate
  • celebrate

Esiintymistiheys

16 502 esiintymää · 6.3 / milj.

Suomi24
6.7
Sanomalehdet
8.2
Aikakauslehdet
6.2
Wikipedia
1.3
Reddit
3.8
Tekstitykset
2.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: tuulettaa 40 % · tuuletin 14 % · tuulettamaan 8 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin tuulettaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minätuuletantuuletinolen tuulettanutolin tuulettanut
sinätuuletattuuletitolet tuulettanutolit tuulettanut
häntuulettaatuulettion tuulettanutoli tuulettanut
metuuletammetuuletimmeolemme tuulettaneetolimme tuulettaneet
tetuuletattetuuletitteolette tuulettaneetolitte tuulettaneet
hetuulettavattuulettivatovat tuulettaneetolivat tuulettaneet
passiivituuletetaantuuletettiinon tuuletettuoli tuuletettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätuulettaisinolisin tuulettanut
sinätuulettaisitolisit tuulettanut
häntuulettaisiolisi tuulettanut
metuulettaisimmeolisimme tuulettaneet
tetuulettaisitteolisitte tuulettaneet
hetuulettaisivatolisivat tuulettaneet
passiivituuletettaisiinolisi tuuletettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinätuuleta—
häntuulettakoonolkoon tuulettanut
metuulettakaamme—
tetuulettakaa—
hetuulettakootolkoot tuulettaneet
passiivituuletettakoonolkoon tuuletettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätuulettanenlienen tuulettanut
sinätuulettanetlienet tuulettanut
häntuulettaneelienee tuulettanut
metuulettanemmelienemme tuulettaneet
tetuulettanettelienette tuulettaneet
hetuulettanevatlienevät tuulettaneet
passiivituuletettaneenlienee tuuletettu

Infinitiivit

1. infinitiivituulettaa
1. inf. pitkä muototuulettaakseen
2. inf. inessiivituulettaessa
2. inf. inessiivi, passiivituuletettaessa
2. inf. instruktiivituulettaen
3. inf. inessiivituulettamassa
3. inf. elatiivituulettamasta
3. inf. illatiivituulettamaan
3. inf. adessiivituulettamalla
3. inf. abessiivituulettamatta
3. inf. instruktiivituulettaman
4. infinitiivituulettaminen
5. infinitiivituulettamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippituulettava
Passiivin 1. partisiippituuletettava
Aktiivin 2. partisiippituulettanut
Passiivin 2. partisiippituuletettu
Agenttipartisiippituulettama
Kieltopartisiippituulettamaton

Riimit

-uːletːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tuulettaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tuulettaa