1ujua1 – uida; kulkeutua, ajautua
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan uida yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 11 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (17 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | ujjūa ’uida’, ujuttā ’uittaa’ |
|---|
| karjala | uija, uitoa, ujuo ’uida’, uittoa, ujuttoa ’uittaa’ |
|---|
| lyydi | uivada (prs. uivan) ’uida’, uivelda ’uiskennella; madella’, uittada ’uittaa’ |
|---|
| vepsä | ujuda ’uida; valua; kiemurrella’, ujutada ’uittaa; valuttaa’ |
|---|
| vatja | ujua ’uida’ |
|---|
| viro | ujuda ’sama merkitys’, ujutada ’uittaa’ |
|---|
| liivi | voīgə (prs. vōigəb), liivin länsimurre vuoīgə (prs. vūoigub) ’uida’ (lyydi ‑v- ja liivi ‑g- ← *‑k- ovat myöhäisiä johdinaineksia) |
|---|
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | vuoggjât ’uida’ |
|---|
| ersämordva | ersämordva ujems, mokšamordva ujəms |
|---|
| länsimari | länsimari iäm, itämari ijam |
|---|
| udmurtti | ujani̮ ’sama merkitys’ |
|---|
| komi | ujni̮ ’uida; kahlata’ |
|---|
| etelämansi | etelämansi itämansi oj-, länsimansi wuj-, pohjoismansi uj- ’uida’ |
|---|
| etelähanti | etelähanti üj-, (johd.) itähanti ot́-, etelähanti ut́-, pohjoishanti oś- |
|---|
| unkari | (johd.) úszik ’sama merkitys’ |
|---|
| nenetsi | ŋū- |
|---|
| selkuppi | ū-, (johd.) ūrk- ’uida’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
2ujua2 – ohentaa, hoiketa, laihtua, kuihtua, riutua, venyä
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan ujea yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen
(suomi v:ssä ujuttaa ’pujottaa’ (s.v. uida) varmaankin osin myös tämän sanueen vaikutusta)
Deskr. sanoja, vertaa hui2, huippu, suippo. Samaan yhteyteen kuulunevat myös suomi uilea, uilo (harv. Etelä-Savo) ’teräväkärkinen, ohut’ (ja ilmeisesti tähän liittyvä uilo (Laatokan Karjala ja ymp.) ’lapikas’) sekä uivelo (Gan 1787; Pohjois-Karjala Savo Kainuu) ’hintelä, kitukasvuinen; hontelo (ihminen); nahjus, saamaton; ujo’.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | ujo, ujakkain ’ohut, solakka’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja