- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan uuttaa yhteydessä
- Vanhin tieto
- Hardevicus Henrici, 1643
- Vastineita
- karjala, lyydi, vepsä
(merk:ssä ’takertua’ varmaankin v:n juuttua variantti)
Samaa kantaa kuin uupua, todennäköisesti johd. s:sta uu (*uŋe ~ *oŋe) ’onkalo; tyhjä tila’, katso myös uurtaa.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | uuttoa ’syövyttää, uurtaa; siivilöidä; liottaa, laimentaa; olla löysällä (vatsa)’, uuttuo ’syöpyä’ |
|---|---|
| lyydi | ūtates ’veden uurtama kohta tiessä’ |
| vepsä | ūtta ’siivilöidä (mehua marjoista; keitettyjä perunoita); ulostuttaa’, ūtate̮z ’siivilöitäessä syntynyt sakka; veden uurtama kohta maassa’ |
| – | ? eteläviro utta (prs. utan) ’imeä tyhjiin (esimerkiksi rinta maidosta, pelto ravinteista); sulattaa; (kirjak.) uuttaa’, uttuda (Wied) ’heiketä, uupua; huuhtoutua (pilalle)’. |