Asiasanasto.fi

vant­tusubstantiivi

/ˈʋɑntːu/

Merkitys

  1. 1.kinnas, käsine, lapanen

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Vasta kun Sammu on heittänyt vanttuun mereen, ja on päästy etemmäksi oudosta olennosta, Jussan vanha naama rupeaa lientymään.

Samuli Paulaharju, Tunturien yöpuolta

Joululahveina sieltä tuli nuorelle väelle, naisille ja lapsille milloin sukkaa, sukkarihmaa, milloin vantutta, vyöliinaa, köyhälle väelle taas ruokatavaraa.

Samuli Paulaharju, Suomenselän vieriltä

Esimerkkeinä tällaisista kirjoista voidaan mainita Maikki Harjanteen Minttu - ja Vanttu -kirjat ja Camilla Mickwitzin Jason - ja Emilia -kirjat.

Wikipedia: Kuvakirja

Esiintymistiheys

94 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1, vokaalivaihtelutyyppi C

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivanttu
Genetiivivantun
Partitiivivanttua
Essiivivanttuna
Translatiivivantuksi
Inessiivivantussa
Elatiivivantusta
Illatiivivanttuun
Adessiivivantulla
Ablatiivivantulta
Allatiivivantulle
Abessiivivantutta

Riimit

-ɑntːu

Kaikki riimit