1vata1 – pieni, tavallisesti poveton nuotta, jolla pyydetään kahlaten tai rannalta käsin
- Alkuperä
- Lainasana (germaaninen)
- Vanhin tieto
- Ericus Schroderus, 1637
- Levinneisyys
- Etelä-Satakunta, osin Varsinais-Suomi Etelä-Häme ja ymp., paikoin Pohjois-Karjala
- Vastineita
- lyydi, vepsä, viro, liivi
Lainalähde: ← germaaninen (kantaskandinaavi), vertaa nykyruotsi vad, murt. Suomi vada, nykytanska vod ’nuotta’, nykynorja vad, vaad, islanti vaður, muinaisnorja vaðr ’sama merkitys; ongensiima’, keskialasaksa, keskihollanti wade, muinaisyläsaksa wata, keskiyläsaksa wate, nykysaksa Wate ’nuotta’ (germaaniset sanat kuuluvat samaan yhteyteen kuin s.v. vaate (katso tätä) main. germaaniset sanat).
nykyruotsi murt. Suomi vata ’nuotta’ ← suomi; pohjoissaame vađđo (uumajansaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’siima; matala kohta vedessä (U)’ ← skandinaavinen; länsimari wat, itämari wot ’ongensiima; hämähäkin verkko’ lienee ← itämerensuomi.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| lyydi, vepsä | vada ’pieni nuotta, jolla pyydetään kahdesta veneestä käsin’ |
|---|---|
| viro | (saarimurt.) vada ’nuotta’, nooda-v. ’nuottakunta varusteineen; joukko yhteen liitettyjä nuottia’ |
| liivi | vadā ’nuotta, jossa on pitkät köydet ja lyhyet siulat’ |