vau­ras­tu­mi­nen

substantiivi/ˈʋɑu̯rɑstuminen/
Jaa

Johdettu sanasta: vaurastua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä vaurastua

Etymologia

vaurastua + johdin -minen

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Henkinen ja siveellinen kasvu on yhtä välttämätöntä kuin aineellinen vaurastuminen.
— Victor Hugo, Kurjat IV
"Minä voisin luetella sadottain tuollaisia kohtia, joissa tuo väärä käsitys siitä, mikä on soveliasta, mitä ei kertoupi kääpiön-verkoksi, joihin perheellinen koti-onni, vapaus ja vaurastuminen auttamattomasti selkkauvat.
— Harriet Beecher-Stowe, Lukinverkkoja
Filosofian syntyyn vaikutti kreikkalaisten vaurastuminen kaupankäynnin ja valloitusten myötä, jolloin jäi aikaa miettiä asioita, joista ei välttämättä ollut välitöntä käytännön hyötyä.
— Wikipedia: Filosofia

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivaurastuminen
Genetiivivaurastumisen
Partitiivivaurastumista
Essiivivaurastumisena
Translatiivivaurastumiseksi
Inessiivivaurastumisessa
Elatiivivaurastumisesta
Illatiivivaurastumiseen
Adessiivivaurastumisella
Ablatiivivaurastumiselta
Allatiivivaurastumiselle
Abessiivivaurastumisetta

Riimit

-uminen

Kaikki riimit

Lähteet