ve­too­ja

substantiivi/ˈʋetoːjɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: vedota

Merkitys

  1. henkilö, joka vetoaa; vetoaja

Etymologia

vedota + johdin -o

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Milloin vain joku köyhä raukka pyytää apuanne ja teillä on epäilystä hyväntahtoisuutenne mahdollisesta tuloksesta, käyttäkää sitä epäilyä omaksi hyväksenne ja tappakaa vetooja."
— Mark Twain, Humoreskeja
"Sitäpaitsi", jatkaa tämä loistava vetooja, "mikä olisi aiheena sellaisessa murhassa kuin tämä olisi — jos nimittäin sen tekijä olisi se mies, jota teitä on nyt kehoitettu epäilemään?
— Mayne Reid, Lakeuden laki
Veto -osoitus oli vetoojan alioikeudelta saama osoitus, josta selvisi, mitä vetoojan tuli asiassa ottaa huomioon.
— Wikipedia: Veto (oikeustiede)

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivetooja
Genetiivivetoojan
Partitiivivetoojaa
Essiivivetoojana
Translatiivivetoojaksi
Inessiivivetoojassa
Elatiivivetoojasta
Illatiivivetoojaan
Adessiivivetoojalla
Ablatiivivetoojalta
Allatiivivetoojalle
Abessiivivetoojatta

Riimit

-etoːjɑ

Kaikki riimit

Lähteet