vie­ras­ta­mi­nen

substantiivi/ˈʋie̯rɑstɑminen/
Jaa

Johdettu sanasta: vierastaa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä vierastaa

Etymologia

vierastaa + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Mutta kun autobussit ovat viidenkymmenen vuoden ajan välittäneet liikettä Tampereelta, varmasti silloin vierastaminen on jonkin verran lähtenyt pirkkalaisista, sillä vilkas liike on omansa vilkastuttamaan myös ihmisiä.
— Ernst Lampén, Savo ja savolaiset
Ja Vihtori-veli, jo kaksikymmenvuotias aikamies, oli ensi hetkestä asti suhtautunut sisareensa sellaisella luontevalla tuttavallisuudella, ettei vierastaminen ollut mieleen juolahtanutkaan.
— Erkki Kivijärvi, Tervaporvari
Heidän neuvonta -apuaan käyttivät alkuun vain suurtilalliset, osin siksi, että he eivät puhuneet suomea mutta ehkä syynä oli myös uutuuksien ja teoreettisen tiedon vierastaminen.
— Wikipedia: Valtionagronomi

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivierastaminen
Genetiivivierastamisen
Partitiivivierastamista
Essiivivierastamisena
Translatiivivierastamiseksi
Inessiivivierastamisessa
Elatiivivierastamisesta
Illatiivivierastamiseen
Adessiivivierastamisella
Ablatiivivierastamiselta
Allatiivivierastamiselle
Abessiivivierastamisetta

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit

Lähteet