vii­va­ta

verbi/ˈʋiːʋɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vii-va-ta (3 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: viiva

Merkitys

Esimerkkilauseet

Tahallas tallaat kauneuden lait, Rumuuden katsot esiin kaikenlaisen, Ja kilvoin kanssa juopporenttujen Sä päästät rahjus-äänen raakamaisen, Ja siveltimes aine mieluinen On inha kuva naisen lankeevaisen, Jon verhoat vain hoikin viivasin Tai hameryysyin läpikuultavin.
— Arvi Jännes, Muistoja ja toiveita ystäville jouluksi
Maata kuvataan ympyräiselle pallolle, josta syntyy pallo-kartta, taikka viivataan kaksi ympyrän kehää paperille; toiseen ympyrään kuvataan maan pallon toinen puoli ja toiseen taas toinen, ja niin saadaan kehä-kartta.
— Claes Corander, Yleinen Maatiede
Raamattua kirjaimellisesti tulkitsevat oppineet katsovat Ilmestyskirjan kuvaavan eräänlaista "muistilistaa", jonka tapahtumat voidaan viivata yli yksi kerrallaan kun lopun ajat lähestyvät.
— Wikipedia: Johanneksen ilmestys

Etymologia

viiva + johdin -t:a

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ruotsilinjera

Esiintymistiheys

1 653 esiintymää · 0.6 / milj.

Suomi24
0.7
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata)

Yleisimmät: viivaa 73 % · viivata 9 % · viivattu 6 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin viivata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäviivaanviivasinolen viivannutolin viivannut
sinäviivaatviivasitolet viivannutolit viivannut
hänviivaaviivasion viivannutoli viivannut
meviivaammeviivasimmeolemme viivanneetolimme viivanneet
teviivaatteviivasitteolette viivanneetolitte viivanneet
heviivaavatviivasivatovat viivanneetolivat viivanneet
passiiviviivataanviivattiinon viivattuoli viivattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäviivaisinolisin viivannut
sinäviivaisitolisit viivannut
hänviivaisiolisi viivannut
meviivaisimmeolisimme viivanneet
teviivaisitteolisitte viivanneet
heviivaisivatolisivat viivanneet
passiiviviivattaisiinolisi viivattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäviivaa—
hänviivatkoonolkoon viivannut
meviivatkaamme—
teviivatkaa—
heviivatkootolkoot viivanneet
passiiviviivattakoonolkoon viivattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäviivannenlienen viivannut
sinäviivannetlienet viivannut
hänviivanneelienee viivannut
meviivannemmelienemme viivanneet
teviivannettelienette viivanneet
heviivannevatlienevät viivanneet
passiiviviivattaneenlienee viivattu

Infinitiivit

1. infinitiiviviivata
1. inf. pitkä muotoviivatakseen
2. inf. inessiiviviivatessa
2. inf. inessiivi, passiiviviivattaessa
2. inf. instruktiiviviivaten
3. inf. inessiiviviivaamassa
3. inf. elatiiviviivaamasta
3. inf. illatiiviviivaamaan
3. inf. adessiiviviivaamalla
3. inf. abessiiviviivaamatta
3. inf. instruktiiviviivaaman
4. infinitiiviviivaaminen
5. infinitiiviviivaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiviivaava
Passiivin 1. partisiippiviivattava
Aktiivin 2. partisiippiviivannut
Passiivin 2. partisiippiviivattu
Agenttipartisiippiviivaama
Kieltopartisiippiviivaamaton

Riimit

-iːʋɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Viivata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/viivata