vi­lo

erisnimi/ˈʋilo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vi-lo (2 tavua) · 4 kirjainta

Merkitys

  1. vino, viisto

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan viltto yhteydessä
Vastineita
viro

Sanapesye, joka ilmeisesti affektin vuoksi on varioinut runsaasti. Tähän kuuluvat lisäksi suomi vilo (paikoin Satakunta Viron Inkerinmaa) ’vino, viisto’, vilso (Lönnr; paikoin Lounais-Suomi Etelä-Pohjanmaa) ja vilsto (Pohjois-Satakunta ja ymp.) sekä karjala viltšassa, vilttšah ’vinossa, vinoon’, vilttšissellä ’vääntyä vinoon; irvistellä’. Mahdollisesti alkuaan sanan vino sivumuotoja. Katso myös viltto1.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

viroviltune ’vino, viisto, kiero, kalteva’, vildakas ’sama merkitys’, viltu, vildakil(e) ’vinossa, vinoon’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

98 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ilo

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vilo. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vilo