vilpitön mieli
substantiiviMerkitys
- (Oikeustiede)Esineoikeudessa vilpitön mieli eli hyvä usko (bona fides) liitetään yleensä luovutuksensaajan, pantinsaajan tai muun vastaavassa asemassa olevan henkilön tietämättömyyteen siitä, että luovuttajan, pantinantajan tai vastaavassa asemassa olevan tahon määräämisvalta on puutteellinen. Jos henkilö tietää puutteellisuuden, ei luottamuksen suojasta eikä vilpittömän mielen suojasta ole lainkaan kysymys.
Esimerkkilauseet
He sanoivat, että tämän ajelun kurjuus oli siihen määrään voittanut kaikki, mitä he olivat ennen kokeneet, että heidän täytyi ottaa vaari tilaisuudesta kuullakseen asiasta minunkin vilpitön mielipiteeni.— Mutta kun lienee savolaisilla jotakin vakavaa rauhasta ja rajoista puhuttavana, kun lienee heillä vilpitön mieli, niin voin minä sitäkin puhetta kuunnella, sittenpähän näkyy, mitä siitä syntyy.Mutta kun tunsi jo tuon, miten heill' oli vilpitön mieli, virkkoi jälleen näin sekä vastasi valtias heille:Liittyvät sanat
Lähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Vilpitön mieli. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vilpitön_mieli