vim­paan­tu­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. suuttua, kimpaantua

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan vimma yhteydessä
Vastineita
karjala, viro

rinn. ‑mp-:llisiä asuja muun muassa

On esitetty, että vimma olisi s:n viima ’kylmä tuuli, uho’ affektipitoinen muoto. Tämä oletus on hyvin epävarma.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalavimmavuo ’riehaantua; turmeltua; rakastua kiihkeästi’
virovimm, murt. vimb (g. vimma) ’kauna, närä, salaviha; taudinaihe, ‑siemen’, vimmata ’sairastella, potea, olla altis sairastumaan’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vimpaantua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vimpaantua