vin­gun­ta

substantiivi/ˈʋiŋːuntɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: vinkua

Merkitys

Etymologia

vinkua + johdin -nta

Esimerkkilauseet

Ja samassa Kuningas, joka vielä oli valveilla, kuuli meluun sekaantuvan kavioiden kapsetta, hevosten korskuntaa, lehmien ja härkien mölinää ja sikojen vinguntaa.
— Kaarlo Hänninen, Kuningas Äyräpää
Mutta kun hän viimein hervahti uneen, heräsi hän aamun sarastaessa kiusallisesti naapuriensa ääniin, jopa riitelyyn, joka kaikui alemmasta kerroksesta, ja pumpun vinguntaan: joku nosti aivan vimmoissaan vettä ja ryhtyi sitten huuhtelemaan koko pihaa ja portaita.
— Romain Rolland, Jean-Christophe III Nuorukainen
Eläimen äänivalikoima on laaja ja vaihtelee vihaisesta kimakasta vingunnasta poikasiaan kutsuvan emon kirkkaisiin, punarinnan laulua muistuttaviin ääniin.
— Wikipedia: Haitinalmikki

Esiintymistiheys

343 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi J

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivingunta
Genetiivivingunnan
Partitiivivinguntaa
Essiivivinguntana
Translatiivivingunnaksi
Inessiivivingunnassa
Elatiivivingunnasta
Illatiivivinguntaan
Adessiivivingunnalla
Ablatiivivingunnalta
Allatiivivingunnalle
Abessiivivingunnatta

Riimit

-iŋːuntɑ

Kaikki riimit

Lähteet