vin­kuin­ti­aa­ni

substantiivi/ˈʋiŋkuˌintiɑːni/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vin-kuin-ti-aa-ni (4 tavua) · 13 kirjainta

sisältää sanat: vinku + intiaani

Merkitys

  1. valittava ja inisevä henkilö; valittaja, ruikuttaja

Etymologia

Slangissa
1960 lähtien

Helsingin slangissa

vinkuintiaani ’kummallinen tyyppi; ei-valkoihoinen ihminen’

väännös tai väärinymmärrys sanasta wintu-intiaanit ’eräs Pohjois-Kalifornian alkuperäiskansa(ryhmä)’

Johdoksia: vinku-intia ’kaukainen maa’

Esiintymistiheys

546 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑːni

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vinkuintiaani. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vinkuintiaani