vin­ku­mi­nen

substantiivi/ˈʋiŋkuminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vin-ku-mi-nen (4 tavua) · 10 kirjainta

Johdettu sanasta: vinkua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä vinkua

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Pimeä yö, eksyttävä meri, merisavua ja vinkuminen korvissa ja edessä — niinkuin merestä nouseva tuskallinen aavistus, — jonkun kimaltelevan rajan, valkoisine hampaineen, terävä, pimeä...
— Jonas Lie, Eteenpäin!
Jurtan tasaiselta katolta uuninpiipun läpi kuuluva hiljainen, mairitteleva vinkuminen herätti minut jähmetyksestäni.
— Vladimir Korolenko, Siperialaisten maanpakolaisten elämästä; Metsä humisee
Sairauden oireita voivat olla mahakivut, kuumeilu, huonovointisuus, hengityksen vinkuminen ja yskä.
— Wikipedia: Koiran suolinkainen

Etymologia

vinkua + johdin -minen

Englanninkieliset vastineet

  • wheeze
  • squeal
  • wheeziness

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: vinkuminen 45 % · vinkumista 32 % · vinkumisen 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vinkuminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vinkuminen