vin­ku­va

adjektiivi/ˈʋiŋkuʋɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vin-ku-va (3 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: vinkua

Merkitys

  1. sellainen, joka vinkuu

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kamalaa oli tuntea, miten hengitys kävi yhä raskaammaksi, miten kurkku vähitellen kutistui kokoon, pieneni... ja sieltä tunkeutuva vinkuva ääni muuttui yhä vihlovammaksi — tuntea, että kuolema lähestyi hitaasti, mutta niin kauhistuttavan varmasti.
— Konrad Lehtimäki, Kuolema
Helena tuijotti koppaan ikään kuin hänen edessään olisi ollut avonainen hauta ja hän oli kuulevinaan ruosteisten, vanhojen porttien narisevan ja vinkuvan.
— Maila Talvio, Juha Joutsia
Puutamaanin yöllinen huuto on kuitenkin korvia raastavaa kuunneltavaa: se alkaa vinkuvasta vihellyksestä, nousee sitten sianomaiseksi kirkunaksi ja lopulta pikkulapsen huudoksi.
— Wikipedia: Tamaanit

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vinkuva lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Liittyvät sanat

Englanninkieliset vastineet

  • wheezing
  • wheezy
  • squeaky
  • squealing
  • reedy

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: vinkuva – vinkuvampi – vinkuvin

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vinkuva. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vinkuva