- Alkuperä
- Lainasana (balttilainen)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan virpi yhteydessä
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Vastineita
- vatja, viro, liivi
Lähtökohta: ← balttilainen, vertaa liettua vir̃bas (mon. virbaĩ) ’oksa, risu, raippa, vitsa’, latvia virbs ’ohut sauva, keppi, seiväs, puuvarras, sukkapuikko’, virba ’seiväs, varras, häkinpoikkipuu, risu’, virbe ’sama merkitys; sukkapuikko’ (= muinaisvenäjä vĭrba, venäjä vérba ’paju’, katso virpa).
suomi → pohjoissaame virˈbâ (luulajansaame) ’suovan tai haasian pystypuu; (Lu; sanan alkuosana) pitkä, taipuva kuusi tai muu puu, joka huojuu tuulessa’.