vuo­let­tu­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. heltyä (hampaista)

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan vuolla yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä

(vertaa samanmerkityksisiä sanoja huolema, huolettua, huoltua s.v. huoltua)

Vastineet sukukielissä (12 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvōlla ’vuolla, kuoria’, vōlin ’vuolin’
karjalavuolla ’vuolla; pilkkoa’
lyydivuolta ’viiltää, kaapia’
vepsävoĺd́ä ’höylätä; vuolla’, voĺiń, voĺim, voĺm ’vuolin’
vatjavōlla ’vuolla’, vōlī ’vuolinrauta’
virovoolida ’vuolla; muovata; hieroa’
liiviūolə ’leikata, veistellä’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamevuollât, fuollât ’vuolla’
udmurttive̮li̮ni̮ ’siloittaa veitsellä; kaapia; leikellä’
komive̮lalni̮ ’sama merkitys’
itämansiitämansi länsimansi walt-, pohjoismansi wolt- ’vuolla’
itähantiitähanti pohjoishanti wălt-, etelähanti wăttə- ’höylätä; kovertaa, vuolla, kaapia vuolimella’.

rinn. v-alkuisia synonyymeja, mikä viittaa siihen, että sanat voivat olla osittain vuolla verbin yhteyteen kuuluvia rinnakkaisasuja. Sama koskee huoltua v:iin rinnastettua s:a huolain (itämurteet), huolema (Lounais-Suomi), huolo (laajalti itämurteet Keski-Suomi) ’puun kyljessä oleva haava’, jonka rinnalla niin ikään tavataan asut vuolain ja vuolema (vertaa vatja ōlama ja viro vool ’sama merkitys’). Myös huoltua verbiin rinnastettu eteläviro voolduma ’(pellavasta:) pudottaa lehtensä’ kuulunee vuolla v:n vastineisiin. — Sanat huolain ja huoltua on myös selitetty samasta balttilainen lainaoriginaalista kuin huoli (katso tätä), jolloin nimenomaan nämä viittaisivat sanan alkuperäiseen merkitykseen ’haava, vamma’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vuolettua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vuolettua