vuor­so

substantiivi/ˈʋuo̯rso/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vuor-so (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

  1. urosporo kolmannella ikävuodellaan

Esimerkkilauseet

Niiden viiden vaatimen asemesta, jotka hänelle oli luvattu siitä, että pitää suunsa kiinni Kummajärven Salkon kohtalosta, oli hän saanutkin vain kaksi vaivaista vuorsoa [Vuorso = toisella vuodella oleva poro].
— Arvi Järventaus, Synnin mitta
" vuorso, lap. vuövers == kolmannella vuodella oleva urosporo.
— Samuli Paulaharju, Lapin muisteluksia

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (saame: vuobers)
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
Peräpohja, osin Pohjois-Pohjanmaa Kainuu
Vastineita
pohjois- eli vienankarjala
  1. suomivuorso
  2. saamevuobers, vuovers ’kolmannella vuodella oleva urosporo’
Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

pohjois- eli vienankarjalapohjois- eli vienankarjala vuoverso ’kolmannella vuodella oleva poro’

Samaa juurta olevia sanoja

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uorso

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vuorso. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vuorso