yh­tei­syys

Mä syrjään yksin istuin kahvilassa, ei mulla missään katseen kiinnekohtaa, ei yhteisyyttä ystäviin, ei naisiin, ei siteitä, mi toisen toiseen johtaa, ei kaikkein suhdettakaan kaikenlaisiin.

Joka kerta olivat sen vastapainona kiitollisuus, maailmankatsomuksen ja toiminnan yhteisyys, ja mitä tahansa Tomas tunsikin, hän ihaili aina äitinsä voimakkuutta, hänen johtokykyään.

Syytteeseen vaimojen yhteisyydestä vastataan, että kommunistien ei tarvitse sitä ottaa käytäntöön, sillä se on melkein aina ollut olemassa muutenkin.