- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan yksi yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 9 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (15 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | üks ’1’, ühtenǟ ’aina, yhtenään’, ühtehīn ’yhteinen’ |
|---|---|
| karjala | yksi ’1’, yhes, yhteh, johd. yhtehine ’yhteinen’, yhtehys ’yhteys’, yhys ’suhde; seurustelusuhde, ystävyys; sopimus’ |
| lyydi | ükš ’1; eräs; sama; pelkkä’, ühtes, ühtē, ühtehińe ’yhteinen’ |
| vepsä | ükś ’1; sama; pelkkä’, ühthijńe ’yhteinen’ |
| vatja | ühsi ’1’, ühez, ühtē; (Tsv) ühtein ’yhteinen’, ühzikko ’yksinäinen, erillinen’ |
| viro | üks ’1’, ühes, ühte; ühine ’yhteinen’, ühis ’yhteis-, yhdys-’: ühiskond ’yhteiskunta’, ühtne ’yhtenäinen’ |
| liivi | ikš, ükš ’1’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | okˈtâ, âkˈtâ ’1; eräs’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva vejke, (attr.) ve, mokšamordva fkä ’1’ |
| länsimari | länsimari iktə, iktət, (attr.) ik, itämari iktə̑, iktə̑t, (attr.) ik ’sama merkitys’ |
| udmurtti | odig, odi̮g ’1; ainoa’, (yhd:oissa) ok-, og- ’1-’ |
| komi | e̮t́i, e̮t́ik ’1; eräs’, (yhd:oissa) e̮t ’1-’ |
| etelämansi | etelämansi ükī, itämansi äk˳əγ, länsimansi äkəγ, pohjoismansi ak˳a, (attr.) etelämansi ük, itämansi äk˳, länsimansi äw, äk, pohjoismansi ak˳ ’1’ |
| itähanti | itähanti ĕjəl, etelähanti ĕjət, pohjoishanti ĭt, (attr.) itähanti etelähanti ĕj, pohjoishanti ĭ ’1’ |
| unkari | egy ’1; epämääräinen artikkeli’. |
ugrilaisten kielten sanat (mahdollisesti myös permiläisten kielten attribuuttimuodot) edustavat alkuperäistä asua *ükᴈ, muissa kielissä sanansisäinen *‑kt- on sanan kaksi vaikutusta.