Asiasanasto.fi

erottava

adjektiivi, verbi

/ˈerotːɑʋɑ/

Johdettu sanasta: erottaa

Merkitys

  1. 1.sellainen, joka erottaa

Synonyymit ja vastakohtasanat

Etymologia

1. partisiippi verbistä erottaa

Käännökset

  • engl.differential, distinctive

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Sillä olisihan se samaa kuin vaatia minua kieltämään kaikki järkeni ja ymmärrykseni, nuo taivaan lahjat, jotka enin minut eläimestä erottavat.

Eino Leino, Kootut teokset XIII

Hän on sinut punnitseva, sanoi hän; — ja minkä Hänen oma kätensä on luonut, on hän erottava siitä, mikä oli omaa tietoista syntiäsi — — ja varmaan hän on sinua neuvova miten sen voit sovittaa.

Frances Hodgson Burnett, Klorinda

Jotkin lintulajit, kuten punatulkut, erottavat korkeampia ääniä kuin ihminen, mutta useimmat kuulevat korkeita taajuuksia ihmistä heikommin.

Wikipedia: Linnut

Englanninkieliset vastineet

  • partitive
  • differential
  • separative
  • dissentious
  • divisional
  • disjunctive
  • distinctive

Taivutustiedot

Nominatiivierottava
Genetiivierottavan
Partitiivierottavaa
Essiivierottavana
Translatiivierottavaksi
Inessiivierottavassa
Elatiivierottavasta
Illatiivierottavaan
Adessiivierottavalla
Ablatiivierottavalta
Allatiivierottavalle
Abessiivierottavatta

Riimit

-ɑʋɑ

Kaikki riimit