e­rot­ta­va

adjektiivi/ˈerotːɑʋɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

e-rot-ta-va (4 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: erottaa

Merkitys

  1. sellainen, joka erottaa

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Ehkä hän oli kuullut äskenkin väärin, luullessaan erottavansa tytön äänessä jotakin mielenliikutusta.
— Olli Karila, Pelastus
— Pysynhän silti ihmisenä ja olen altis intohimoille, mutta pelastus ei ole löydettävissä niistä esteistä, jotka erottavat meitä synnistä, vaan meidän omasta voimastamme ja tahdostamme.
— Grazia Deledda, Elias Portolu
Lisäksi lajilla voi olla ominaispiirteitä, jotka ovat tyypillisiä vain sille, mutta jotka eivät ole välttämättömiä, joten ne eivät kuitenkaan toimi erottavana tekijänä.
— Wikipedia: Suku ja laji

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan erottava lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

1. partisiippi verbistä erottaa

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.differential, distinctive

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • partitive
  • separative
  • differential
  • dissentious
  • disjunctive
  • divisional
  • distinctive

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: erottava – erottavampi – erottavin

aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Erottava. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/erottava