yleisgeminaatio
substantiiviy-leis-ge-mi-naa-ti-o (6 tavua) · 15 kirjainta
Johdettu sanasta: geminaatio
Merkitys
- (kielitiede)monissa suomen murteissa esiintyvä ilmiö, jossa konsonantit kahdentuvat lyhyen painollisen tavun jälkeen pitkän painottoman vokaalin seuratessa. Esimimerkiksi jos kynä-sanan partitiivi, yleiskielellä kynää, toteutuu murteessa muodossa kynnää pitkän ä:n ja edeltävän vokaalin y lyhyyden vaikutuksesta, kyseessä on yleisgeminaatio.
Esimerkkilauseet
Puhekielessä nämäkin konsonantit voivat pidentyä yleisgeminaation vaikutuksesta, esimerkiksi rahhaa, ajjaa, mutta niitä ei voi silloinkaan pitää pitkinä foneemeina, koska geminaatio on automaattista eikä pituus erottele merkityksiä."kokkous", "kovvaa" "lukkee", "perrään" (yleisgeminaatio), itäisimmissä savolaismurteissa jopa esim.Järviseudulla ei esiinny yleisgeminaatiota, joka on tyypillinen, joskin nuori ilmiö lähes kaikissa muissa savolaismurteissa.Lähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Yleisgeminaatio. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/yleisgeminaatio