ää­nes­sä

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

ää-nes-sä (3 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: ääni

Merkitys

  1. yksikön inessiivi sanasta ääni

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan ääni yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, pohjoissaame, unkari
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenǟni ’ääni (myös vaaleissa, käännöslaina ← suomi tai ← venäjä)’, ǟnekäs ’äänekäs, kovaääninen’
karjalaeäni ’ääni’, eänekäs ’kovaääninen’, eänteä ’pitää (kovaa) ääntä’
lyydiiäń(i) ’ääni’, iändädä ’ääntää, puhua’
vepsääń ’ääni’, äńekaz ’kovaääninen’
vatja(Tsv) ǟni ’ääni’, ? (August Ahlqvistin aineistosta) ǟli ’sama merkitys’
–? viro hääl
–? liivi ēĺ, ȫĺ ’sama merkitys’ (jos vatjan, viron ja liivin sanoissa ajateltavissa sekundaari muutos ‑n- → ‑l-)

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame jiednâ (uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’ääni’
unkari(johd.) ének ’laulu’, énekel ’laulaa’.

Lue myös Kotuksen kirjoitus ääni.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Äänessä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/äänessä