- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan aarni yhteydessä
. — suomi → pohjoissaame ārdnâ, arˈdnâ-, ādnahawˈde ’aarrehauta’ ja nykyruotsi (kansanr.) ārnia, ārniå, āniå ’aarrekätkö’.
Sanojen alkuperä hämärä (usein niihin on etym. liitetty s.v. aarni1 mainitut sanat) ? ← kantagermaani *azni- (→ länsigermaaninen *arni-) → muinaisyläsaksa ar(a)n, uusyläsaksa erne ’viljankorjuu, sato’, anglosaksi rug-ern ’kuukauden nimi; oikeastaan rukiinkorjuu’. suomi:ssa olisi edellytettävä merkityksenkehitystä ’sato’ (jota pidettiin hyvin arvokkaana) → ’aarre’. Muitakin epävarmoja olettamuksia on esitetty.
Samaa juurta olevia sanoja
- aarni1745
- aarnihauta1642
- aarne(en)hauta1786
- aarni(o)valkea1874
- aarni(n)valkea
- aarne(e)nvalkea