aa­te­lis­mar­salk­ka

substantiivi
Jaa

sisältää sanat: aatelinen + marsalkka

Merkitys

  1. aatelin säätykokouksen esimieheksi ja puheenjohtajaksi valittu tai määrätty miespuolinen aatelin jäsen; nimitys on ollut käytössä esimerkiksi Venäjällä

Etymologia

käännöslaina

Käännökset

  • saksaAdelsmarschall (m)
  • viroaadlimarsall

Esimerkkilauseet

Muutamat nytkähtelivät vielä, mutta aatelismarsalkan palveluskunta oli jo ryöstänyt heidät kaikki putipuhtaiksi.
— Henryk Sienkiewicz, Herra Wolodyjowski II
Sen ohessa hän piti seuraa Krzysialle, kun rouva Makowiecka meni Basian kanssa Lembergin aatelismarsalkan rouvan luo.
— Henryk Sienkiewicz, Herra Wolodyjowski I
Hän erosi sotapalveluksesta vuonna 1881, ja oli sen jälkeen Simbirskin kuvernementissa sijainneen kihlakunnan ja vuodesta 1888 koko kuvernementin aatelismarsalkkana.
— Wikipedia: Ivan Obolenski