al­keis­kou­lu

substantiivi/ˈɑlkei̯sˌkou̯lu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

al-keis-kou-lu (4 tavua) · 11 kirjainta

Yhdyssana: alkeis- + koulu

Johdettu sanasta: koulu

Merkitys

  1. (historia)osapuilleen ala-astetta vastanneet kansakoulun alimmat luokkatasot

Esimerkkilauseet

Arad, Komárom, Josephstadt, Pest'in "uusi rakennus" ovat kaikki vaan gymnasiumeja ja alkeiskouluja sen rinnalla; joka vaan näissä on kurssin suorittanut, älköön puhuko mitään; hän on ainoastaan puoleksi oppinut.
— Mór Jókai, Uusi tilanhaltia
Mutta oikealle kädelle papista aina opetusistuimeen asti lyhemmillä penkeillä, jotka olivat ulkona seinästä, istui sievästi puettuja poikia muista kouluista, alkeiskoulun oppilaat ensi penkillä, ja Abraham ylimpänä, aina papin vieressä asti.
— Alexander L. Kielland, Myrkkyä
Hän jopa mainitsi, että kalastuksella, alkeiskoululla, tullilla, luumyllyllä ja koululla kituuttavat yhdyskunnat sietäisivät kuolla pois.
— Wikipedia: G. A. Serlachius

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan alkeiskoulu lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Suomalaisen alkeiskoulun rehtori, maisteri K.
— Eliel Aspelin-Haapkylä, Muotoja muistikuvia II
Stenbäckin otaksunnan mukaan muutettiin ylempi alkeiskoulu Uuteenkaarlepyyhyn.
— Eliel Aspelin-Haapkylä, Lauri Stenbäck
Hän kävi alkeiskoulua ja työskenteli sitten suutarina sekä Suomessa että ulkomailla.
— Wikipedia: Emil Saarinen
Kyllä oli surinaa tänä päivänä ala-alkeiskoulun ensimmäisellä luokalla.
— Kasimir Leino, Elämästä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan alkaa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä

: mon. alkeet ’alku, -oppi, -tieto, ‑tiedot; itu, aihe jne.’, alkeella, alkeissa jne. (Suomalaiset Tieto-Sanomat 1766 »owat sodan alkeisa»), uud. muun muassa: alkeinen (Eurén 1860), alkeellinen (Europ 1853) ’elementaarinen; alkukantainen, kehittymätön’ (murt. hajat.; kumpikin sana lienee osittain ← kirjak.), alkeiskoulu (Hannikainen 1845), alkeisopetus (Lönnr 1874) yms., aljeta ’alkaa’, aloittaa (katso tätä) jne.

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenalkā, alkua ’alkaa’, alku, aloittā, aluttā ’aloittaa’
karjalaalkoa ’alkaa’, alku, alottoa, aluttoa ’aloittaa’
lyydialgottada ’alkaa’
vepsäaugotada ’sama merkitys’, aug (mon. ‑ud) ’alku; taikinan alustusaine l. juuri’
vatjaalkā, alkua ’alkaa’, alku, alge̮tuz ’aloitus’
viroalata (prs. algan) ’alkaa’, algatada (ehkä uud.) ’aloittaa, panna vireille’, alg (g. alu) ’alku’, alg (g. ala) ’alkuperä jne.’ (1800-luvun uud. algu- ’alku’ ja alge, mon. alged ’alkeet’ osittain ← suomi)

Kaukaisemmissa sukukielissä

saame(jollei ← suomi) alˈget ’alkaa’, alˈgo ’alku’
etelämansietelämansi awəl, itämansi owl, länsimansi pohjoismansi ɔ̄wl ’alku; loppu, ‑pää’
itähantiitähanti aləŋ ’alku; loppu’, etelähanti otəŋ ’loppu(pää, ‑kappale)’, pohjoishanti aləŋ ’etu- tai takapää; alku, loppu’
–? enetsi oðo ’aiemmin, ennen’
–? selkuppi ol ’yläosa, pää; (puun) latva’
–? kamassi koibaali ulu ’pää’.

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

250 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
2.3
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-oulu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Alkeiskoulu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/alkeiskoulu