- Alkuperä
- Lainasana (saame: âlmâ)
- Levinneisyys
- paikoin Peräpohja
- suomialma
- saameâlmâ, âmmâ, âmâ ’kai; tietenkin’, âlˈbmâ ’havaittavissa, ilmi’tällaiset yleislp sanat pohjimmiltaan = suomi ilmi, ilmeinen jne., katso ilmaantua
al-ma (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 10 174. yleisin sana
Mitä pahaa me sinulle olemme tehneet, kun sinä kehtaat noin hävytön olla ja tuolla lailla häväistä meitä", sanoivat emäntä, Liila ja Alma yhteen ääneen itkua puristaen.AARO KLEMI, kuntakokouksen esimies.
ALMA, palvelijatar.Ja mitä se merkitsee, että Alma maantiellä pyörtyy kiertävien ritarien huviksi?13 948 esiintymää · 5.3 / milj.
Taivutusluokka 9 (kala)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ɑlmɑ
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Alma. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/alma