Merkitys
- 1.(Kielitiede)kielimuoto, jota puhutaan tietyllä alueella ja jossa ei yleensä ole käytössä kovin leimallisia alueen paikallismurteiden variantteja
Liittyvät sanat
Esimerkkilauseet
Tasoittunutta murretta, jossa kuitenkin on joitain alueellisia piirteitä, kutsutaan aluepuhekieleksi.
Aluepuhekielet perustuvat vanhoihin aluemurteisiin, mutta ne sisältävät myös yleiskielisiä piirteitä.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 26
| Nominatiivi | aluepuhekieli |
| Genetiivi | aluepuhekielen |
| Partitiivi | aluepuhekieltä |
| Essiivi | aluepuhekielenä |
| Translatiivi | aluepuhekieleksi |
| Inessiivi | aluepuhekielessä |
| Elatiivi | aluepuhekielestä |
| Illatiivi | aluepuhekieleen |
| Adessiivi | aluepuhekielellä |
| Ablatiivi | aluepuhekieleltä |
| Allatiivi | aluepuhekielelle |
| Abessiivi | aluepuhekielettä |
Riimit
-ieli
Kaikki riimit