yleispuhekieli
substantiivi/ˈylei̯sˌpuheˣˌkie̯li/y-leis-pu-he-kie-li (6 tavua) · 14 kirjainta
Yhdyssana: yleinen + puhekieli
Johdettu sanasta: puhekieli
Merkitys
- (Kielitiede)1. nimitys, jota sosiolingvistiikassa on käytetty kielimuodosta, jossa on laajalevikkisiä, useille murteille ominaisia äänne- ja muotopiirteitä 2. yleiskielen normeja noudatteleva puhuttu kielimuoto, puhuttu yleiskieli
Esimerkkilauseet
Puhuttu suomen kieli on usein niin sanottua yleispuhekieltä, joka eroaa yleiskielen normeista mutta ei sisällä millekään murteelle tai alueelle tyypillisiä piirteitä.Esimerkiksi vuonna 1979 käyttöön otettu käsite yleispuhekieli on uudemmassa painoksessa täsmennetty muotoon "epämuodollinen puhutun kielen muoto", koska yleispuhekieli -termiä ei enää muuttuneiden kielenkäyttötapojen vuoksi katsota riittävän täsmälliseksi kuvaukseksi.Näistä selkeästi yleisin on Böömin alueella puhuttava niin sanottu yleistšekki (obecná čeština), joka on levinnyt laajalle historiallisen ydinalueensa ulkopuolelle ja muodostunut jonkinlaiseksi yleispuhekieleksi.Liittyvät sanat
Esiintymistiheys
73 esiintymää · 0.0 / milj.
Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 26 (pieni)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ieli
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Yleispuhekieli. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/yleispuhekieli