ar­kun­kan­ta­ja

substantiivi/ˈɑrkunˌkɑntɑjɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ar-kun-kan-ta-ja (5 tavua) · 12 kirjainta

Yhdyssana: arkku + kantaja

Merkitys

  1. henkilö, joka hautajaisissa kantaa ruumisarkkua

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Mutta Rufin Capdepont seisoi jäykkänä ja liikahtamattomana hakatulla kivisillalla ja viittasi kädellään arkunkantajille.
— Ferdinand Fabre, Apotti Tigrane
Molemmat arkunkantajat olivat päästäneet paarihihnat irti ja soluttivat taakkansa hautaan.
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi II
Kennedyn saatua 6. kesäkuuta 1968 surmansa salamurhaajan luodista Seigenthaler oli yksi hänen arkunkantajistaan.
— Wikipedia: John Seigenthaler

Etymologia

genetiivi + arkku + kantaja

Käännökset

  • engl.pallbearer
  • saksaSargträger (m)

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • pallbearer

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑntɑjɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Arkunkantaja. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/arkunkantaja