mu­reh­ti­ja

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: murehtia

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö, joka tuntee surua tai kantaa huolta mahdollisesta epäonnesta

Synonyymit

Hierarkia

Esimerkkilauseet

TIERA: On myöskin murehtijoita, istuvia, itkeviä.
Eino Leino, Kootut teokset V
Hän oli pannut merkille nuoren tytön hiljaisen surun — se oli todellista surua — ja »murehtijain» monenlaiset hysterian ilmaisut.
Edgar Rice Burroughs, Luolatyttö

Englanninkieliset vastineet

  • worrier
  • sorrower
aiheet:
luokat:

Lähteet