su­ri­ja

substantiivi/ˈsurijɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

su-ri-ja (3 tavua) · 6 kirjainta

Johdettu sanasta: surra

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö, joka tuntee surua tai murehtii kuollutta; myös ammattimainen surun ilmaisija

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Peitoss' yön ja tehden pilkkaa kymmenkunta halvint' orjaa, kunnotonta, kiirevilkkaa kaatunehet kaikki korjaa, ettei enää huomenella, saapuessa surijoiden mielin ottaa omaisensa, jälkeäkään löydy noiden.
— Kössi Kaatra, Suurlakkokuvia y.m. työväenlauluja
Eroitus on vaan se, että mitä hienompi surija, sitä vähemmän hän näyttää minlainen hän on.
— Gustaf Adolf Heman, Kysymysmerkkejä; Kuinka Muikkulan Matin kirkolla kävi
Joissakin kaupungeissa oli myös suuria autoja ja metroja, joissa kuljetettiin sekä arkku, että surijat, mutta ne eivät olleet kovin suosittuja.
— Wikipedia: Ruumisauto

Englanninkieliset vastineet

  • mourner
  • weeper

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

Yleisimmät: surijoita 29 % · surijat 19 % · surija 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-urijɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Surija. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/surija