- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan arpa yhteydessä
- Vanhin tieto
- Lönnrotin sanakirjan lisävihko, 1886
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro, liivi, saame
Lähtökohta: mahdollisesti ← germaaninen *arƀa (ntr.) tai *arƀa-z (m.), vertaa muinaisnorja arfr ’perintö’, muinaisruotsi arf (ntr.), arver (m.) ’maaomistus, perintö(maa)’, nykyruotsi nykynorja nykytanska arv ’perintö’, nykysaksa Erbe ’sama merkitys’ jne.
Muitakin selityksiä on esitetty, erityisesti vertailuja unkari sanaan orvos ’lääkäri’ sekä turkkilaisiin äänteellisesti ja semanttisesti läheisiin sanoihin.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | arpa ’arpa; talon pelto- tai niittyosuus, joka vuosittain arvottiin kylän yhteismaiden jaossa’ |
|---|---|
| karjala | arpa ’arpa’ |
| vepsä | arb (g. arban) ’arpa, ‑merkki’ |
| vatja | arpa ’arpa’ |
| viro | arp (g. arbu, ‑i), murt. varp, arb (g. ‑u) ’arpa, taika, -keino, ‑väline; (murt. myös) jakomaan osa’ |
| liivi | arb-: (prs.) arbub ’loitsia, taikoa’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | vuorˈbe ’onni, arpa’ |
|---|