Asiasanasto.fi

asuttu

adjektiivi, verbi

/ˈɑsutːu(ˣ)/

Johdettu sanasta: suttu

Merkitys

  1. 1.sellainen, jossa asutaan parhaillaan tai on asuttu aiemminTuossa asutussa pöntössä majailevat oravat.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Etymologia

2. partisiippi verbistä asua

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.inhabited
  • saksabewohnt, gewohnt

Esimerkkilauseet

Ei vähintäkään valoa pilkahtanut ikkunaluukkujen raosta, ei mikään ääni ilmoittanut talon olevan asutun, se oli pimeä ja hiljainen kuin hauta.

vanh. Alexandre Dumas, Kolme muskettisoturia

Koko maan etua kuningas tarkoittaa, kun asutusta erämaihin lisää.

Veikko Korhonen, Suomen kansan historiallisia kertomuksia I

Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että liikalihavuuden ja asuintiheyden välillä on negatiivinen korrelaatio, eli liikalihavien osuus on korkeampi harvaan asutuilla alueilla, kuten kaupungistuneilla alueilla.

Wikipedia: Kaupunkirakenteen hajautuminen

Englanninkieliset vastineet

  • populated
  • inhabited
  • occupied
  • tenanted

Taivutustiedot

Nominatiiviasuttu
Genetiiviasutun
Partitiiviasuttua
Essiiviasuttuna
Translatiiviasutuksi
Inessiiviasutussa
Elatiiviasutusta
Illatiiviasuttuun
Adessiiviasutulla
Ablatiiviasutulta
Allatiiviasutulle
Abessiiviasututta

Riimit

-ɑsutːu

Kaikki riimit