- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä ranskan dissonance ’dissonanssi’ ← latinan dissonantia ’riitasointu; ristiriita’, johdos verbistä dissonare ’erota; olla epäsointuinen’, jossa dis- ’epä-; erilleen’ + sonare ’soida’.
dis-so-nans-si (4 tavua) · 11 kirjainta
Niin... tämä pieni, pieni — dissonanssi.Noin sekunnin kestävästä äänestä voidaan jo erottaa äänenvirtaa, segmenttejä, dynamiikkaa, sykettä tai rytmiä, sekä harmoniaa ja dissonanssia, etenkin jos kyse on musiikin havaitsemisesta.Tällaisia ovat muun muassa konsensusvaikutus, valheellinen konsensusvaikutus, tuottamisvaikutus, valemuistot, lähteiden sotkeminen, vahvistamisvääristymä, kognitiivisen dissonanssin vähentäminen ja monet muut prosessit.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan dissonanssi lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Tällaista kognitiivisen dissonanssin käsittelyä kutsutaan vahvistusharhaksi.Lähtökohtana lähinnä ranskan dissonance ’dissonanssi’ ← latinan dissonantia ’riitasointu; ristiriita’, johdos verbistä dissonare ’erota; olla epäsointuinen’, jossa dis- ’epä-; erilleen’ + sonare ’soida’.
1 820 esiintymää · 0.7 / milj.
Taivutusluokka 5 (risti)
Yleisimmät: dissonanssi 45 % · dissonanssin 21 % · dissonanssia 20 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ɑnsːi
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Dissonanssi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/dissonanssi