rii­ta­soin­tu

substantiivi/ˈriːtɑˌsoi̯ntu/
Jaa

Yhdyssana: riita + sointu

Merkitys

  1. (musiikki)musiikinteorian käsite, jolla tarkoitetaan samanaikaisten tai peräkkäisten sävelien soivuuden puutetta

Synonyymit ja vastakohtasanat

Etymologia

yhdyssana, riita, sointu

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.discord, dissonance
  • ruotsidissonans
  • saksaDissonanz (f)
  • ranskadissonance (f)
  • esp.nota discordante (f)
  • italiadissonanza (f)

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Tällaiset riitasoinnut koskivat häneen pahasti, mutta siitä huolimatta hän ikäänkuin uhitellen uusia viritti ja näytti siitä nauttivan.
— Runa, Hirvenhovissa
Mistä johtuu, että ne tuottavat riitasointuja, sen voi ymmärtää; mutta miten ne virittävät itse itsensä uudelleen ja soivat tuoreina ja puhtaina, sitä ei ymmärrä kukaan."
— Adam Onkel, Puulusikka
Uutta soolo -osuutta ei kuitenkaan enää tule, vaan viimeisten kirkaisujen jälkeen kappale loppuu kaoottisiin riitasointuihin.
— Wikipedia: Child in Time

Englanninkieliset vastineet

  • dissonance
  • discordance
  • discord

Esiintymistiheys

650 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
0.4
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviriitasointu
Genetiiviriitasoinnun
Partitiiviriitasointua
Essiiviriitasointuna
Translatiiviriitasoinnuksi
Inessiiviriitasoinnussa
Elatiiviriitasoinnusta
Illatiiviriitasointuun
Adessiiviriitasoinnulla
Ablatiiviriitasoinnulta
Allatiiviriitasoinnulle
Abessiiviriitasoinnutta

Riimit

-ointu

Kaikki riimit

Lähteet