e­mus­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

6 kirjainta

Johdettu sanasta: emu

Merkitys

  1. paidan, mekon miehusta; vakan sivukappale

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan emä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 10 muuta kieltä

Myös muissa kielikunnissa on yhtäläisiä sanoja: jukagiiri emei ’äiti’ | kasakkikirgiisi emä ’eukko’ | tšuvassi ama ’naaras; äiti’ | mongoli eme ’vaimo; naisellinen’.

Vastineet sukukielissä (16 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenemä ’äiti; eläinten emä’, emo(i) ’äiti’
karjalaemä ’äiti; eläinten emä, emälammas, naaras; Neitsyt Maria; useampiosaisen esineen perus- tai runko-osa; (mon.) teelmät, ainekset, tarpeet’, emakko, emäkkö ’naaras’, emusta ’naisen paidan alaosa’, emättšy ’naaras’
lyydiemä ’äiti, emo; emäpuu, köli; naaras-’, emäg ’Neitsyt Maria’, emätš, emättšu ’naaras, imisä; lehmän, tamman synnytinreikä’, emust ’naisen paidan alaosa’
vepsäema, emä ’naaras; naisen paidan alaosa; nuotan povi; avanto, josta jäänuottaa vedetään’, emag, emäg ’emäntä; anoppi’, ematš, emätš ’naaras’, emus ’paidan emusta l. alaosa’
vatjaemä ’äiti’, emakko, emikko ’emäsika’
viroema, eteläviro emä, imä ’äiti; kohtu’, emak, emäk ’äitipuoli’
liivijemā ’äiti; isoäiti; eukko; naaras-; kohtu; köli’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame *æbme: ǣmest (luulajansaame) ’syntymästä asti, aina’, (todennäköisesti suomi →) eteläsaame jiemie ’kohtu’, turjansaame jiemme ’ahkion emäpuu’
unkarieme ’naaras-, emäsika’; myös em- sanassa ember ’ihminen’ kuulunee tähän
nenetsińeb́e, ńeḿe ’äiti’
enetsiēʾ, ǟ
nganasanińame
selkuppiämä, awa, äwä, ē̮mi̮
koibaaliima-da
matoriima-m
taigiemme, ima-m ’sama merkitys’

Lue myös Kotuksen kirjoitus äiti ja emä.

Esiintymistiheys

143 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Emusta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/emusta