- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä kreikan epikoúreios ’epikurolainen’, johdos henkilönnimestä.
Epikuros (kreikan Epíkouros; 341–270) oli filosofi, jonka opin keskiössä oli nautinto.
e-pi-ku-ro-lai-nen (6 tavua) · 13 kirjainta
Eräänä päivänä hän huomautti minulle, että "herra Falcon oli tosiaankin sellainen epikurolainen laivan kansien puolesta, että häntä peloitti puhdistaa ankkuria keulakannella".Tuokion kuluttua hän oli taipaleella, epikurolaisten huomaamattakaan, että heidän isäntänsä oli kadonnut näyttämöltä, viulut olivat äänessä kaiken yötä.Myös filosofinen koulukunta näkyi parrasta: epikurolaisella, elämästä nautiskelijalla, parta oli pitkä ja huolellisesti hoidettu, mutta kyynikoilla, joiden kunnia -asiana oli itsensä laiminlyönti, parta oli takkuinen ja hapsottava.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan epikurolainen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
On ehdotettu, että hän olisi ollut epikurolainen tai skeptikko.Kyreneläisyys todennäköisesti vaikutti epikurolaisen koulukunnan oppeihin.Lähtökohtana lähinnä kreikan epikoúreios ’epikurolainen’, johdos henkilönnimestä.
Epikuros (kreikan Epíkouros; 341–270) oli filosofi, jonka opin keskiössä oli nautinto.
334 esiintymää · 0.1 / milj.
Taivutusluokka 38 (nainen)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Vertailumuodot: epikurolainen – epikurolaisempi – epikurolaisin
-ɑinen
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Epikurolainen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/epikurolainen