e­ron­nut

verbi/ˈeronːut/
Jaa

Johdettu sanasta: erota

Merkitykset

(englanniksi)
  1. of someone whose marriage has been legally dissolved
  2. a divorced woman or a woman who is separated from her husband

Synonyymit

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Mies oli eronnut ruskeasta paperikäärystään, mutta ei ollut millään lailla muuttanut pukuaan, ja oli, jos mahdollista, vielä puheliaampi kuin ennen.
— Charles Dickens, Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit I
Minä kysyin häneltä, mutta hän vastasi, ettei hän tiennyt mitään siitä asiasta, eikä tahtonut tietääkään mitään, koska hän oli eronnut kansastaan ja jäänyt Egyptiin.
— H. Rider Haggard, Israelin kuu
Virkamiesten piti pysyä paikoillaan, eikä erota kuten perustuslailliset tekivät, jotta vältettäisiin se, että venäläisiä valittaisiin hallinnollisiin virkoihin, niistä eronneiden suomalaisten tilalle.
— Wikipedia: Toinen sortokausi

Englanninkieliset vastineet

  • divorcee
  • divorced
luokat:

Lähteet