e­ro­taverbi

1. 1.olla erilainen kuin joku tai jokin muu, poiketa jostakin, erottua
2. 2.mennä erilleen, erkaantua, loitota, etääntyä
3. 3.ottaa avioero tai ero tyttö- tai poikaystävästä
4. 4.jättäytyä tehtävästä tai virasta; irtisanoutua

1. 1.(intransitive)to part, separate, diverge (run apart; leave the company of; disunite from a group or mass)
2. 2.(intransitive)to resign, quit [with elative] (quit a job or position)
3. 3.(intransitive)to divorce [with elative] (dissolve a marriage)
4. 4.(intransitive)to break up [with elative ‘with’] (end a relationship)
5. 5.(intransitive)to split up, disassociate (cease to be together)
6. 6.(intransitive)to secede [with elative] (split from or to withdraw from membership of a political union, an alliance or an organisation)
7. 7.(intransitive)to differ, be different (not to have the same characteristics)

Synonyymit ja vastakohtasanat

Etymologia

ero + johdin -t:a

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet