e­teis­au­la

Puhelimesta palattuaan Rauta istahti ilmavan eteisaulan sohvaan.

Joka tapauksessa hän illan vaihduttua yöksi sitaisi päähänsä liinan ja heitti hartioilleen toisen, otti eteisaulasta soittelevalta torvisoittokunnalta rummun ja marssi sitä lyöden juhlasaliin hoilaten: »Minun rumpuni pelastusta soi!» Hän pelastui joutumasta heitetyksi ulos vain siksi, että oli juhlan pääisäntä.

Myöskin viilennyksen tarve esimerkiksi elintarvikeliikkeissä ja kylmävarastoissa on perinteisesti lämmitetty harakoille tai korkeintaan eteisaulaan, ja mahdollisiin synergiaetuihin ollaan vasta havahtumassa.