hal­kein

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. halkeama

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan haljeta yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhaleta (prs. halkiā) ’haljeta’, halata (prs. halkān), halaissa ’halkaista’, halki, halko
karjalahaleta (prs. halkieu) ’haljeta, mennä halki; tehdä jtak nopeasti tai äänekkäästi’, halkeilla, halata (prs. halkoan) ’halkaista, leikata, paloitella’, halki, halkiema ’halkeama’, halkinaine, halko ’halko; halkio’, halkuo ’halkoa, halkaista’
lyydihalgeta, haugetta ’haljeta’, halgaitta, ‑ita (prs. halgaidan) ’halkaista’, halg, halgo, haugo ’halko’, halgoda, haugoda ’halkoa, särkeä’
vepsähaugeta, hougeta ’haljeta’, haugaita (prs. haugaidab), haugāt́a ’halkaista’, haugoida, hougoida ’halkoa’, haug, houg, hāg (g. ‑on) ’halko’
vatjahalke̮a ’halkoa’, alko, (vatjan Kukkosin murre) halko ’halko’
virohalg (g. halu, halo) ’halko’, halgas, algas ’halkeileva’
liivialg ’halko’

(suomi → pohjoissaame halˈgo (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’halko, pölkky’, halˈgit ’halkoa, pilkkoa puita’, halˈgânit ’turmella itsensä liikarasituksella (työssä)’, halˈgâ ’suoraa päätä, suoraan’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

ersämordvaersämordva tšulgoms ’särkeä, kuoria (esimerkiksi pähkinöitä)’
komišuĺalni̮, šuĺaśni̮ ’halkoa, halkaista, leikata suikaleiksi, kiskoa (päreitä, niintä)’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Halkein. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/halkein