het­teik­kö

Mikä lienee ollut, ettei tässä Tuomaan asuinpaikalla vilja tahtonut valmistua, vaan pysyi kauan vihantana ja vetisenä — sekö, että lämpimimpänäkin aikana öisin kohosi pohjattomista rimpisoista ja hetteiköistä kylmyyttä ja kosteutta, joka kyllä ruokki kasvamaan vartta ja vihnettä, mutta hidastutti jyvän kehitystä.

Kun järvet juuri olivat jäätyneet tai kun suot keväisin olivat vaarallisimmillaan, muuramen ja tiheän niittyvillan peittäessä niiden hyllyviä hetteikköjä, silloin hän mieluimmin kulki juuri niiden yli.

Soiden puolella rannat kasvavat hetteikköä ja metsämaan rannat ovat hiekkarantoja, jonka pohjan peittää muta ja metsästä veteen kaatuneet kuolleet puut.